Mun homelab lähti liikkeelle Googlen kuukausimaksuista. Ne alkoivat tuntua kohtuuttomilta, ja halusin pienentää kuluja. Aloin etsiä vaihtoehtoja, joita voisin pyörittää itse omalla palvelimella.
Matkan varrella tavoite on kasvanut. Nyt haluan vähitellen irti Googlesta ja siirtää mahdollisimman suuren osan omista palveluista itse ylläpidettäviksi. Nextcloudissa ovat tiedostot, kalenteri, tehtävälistat ja muistiinpanot. Immichissä kuvat ja videot. Yrityksen dokumentit ja kuitit menevät Paperlessiin.
Oikealla valkoinen TrueNAS-palvelin, jossa pyörii suurin osa palveluistani. Edessä HP ProDesk, jolla ajan Hermes-agentteja ja muutamia muita Docker-palveluita.
TrueNAS on kokonaisuuden pohja
Suurin osa palveluista pyörii TrueNAS-koneella, jossa on Ryzen 5 5600 ja 32 gigatavua muistia. Tallennus on toteutettu ZFS:llä. Hallitsen palveluita sekä TrueNASin omien appien että Portainerin kautta.
- Emolevy: ASUS ROG STRIX B550-A GAMING
- Prosessori: Ryzen 5 5600, 6 ydintä ja 12 säiettä
- Muisti: 32 GB DDR4, neljä 8 GB:n G.Skill-kampaa
- Levyt: 5 TB Seagate HDD, 2 TB Hitachi HDD, 1 TB WD Blue HDD, noin 1 TB WD Black NVMe ja 120 GB USB-liitäntäinen levy
- Käyttöjärjestelmä: TrueNAS 25.10.4
Erillistä näytönohjainta koneessa ei tällä hetkellä näy. Transkoodaukseen käyttämäni A2000 rikkoutui, ja etsin sille korvaajaa.
Yhden sovelluksen taustalla voi olla monta konttia: itse sovellus, tietokanta, välimuisti ja apupalveluita. Pelkkä konttien määrä ei siksi kerro kovin paljon siitä, mitä koneella teen.
TrueNAS on edelleen ympäristön keskus, mutta kaikkea en enää aja samalla koneella.
Paperlessiin menevät yrityksen dokumentit ja kuitit
Paperless on varmaan homelabini eniten käytetty palvelu. Sinne menevät kaikki yrityksen dokumentit ja kuitit, joten se on mulle päivittäinen työväline.
Käytössä on Paperless-ngx ja sen rinnalla Paperless-AI. Dokumenttien tekstintunnistus ja haku kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Arkistosta pitää myös löytää se, mitä sinne on tallentanut.
Nextcloud, Obsidian ja Immich
Nextcloudissa mulla on tiedostojen lisäksi kalenteri, tehtävälistat, muistiinpanot ja yhteystiedot. Se on käytössä moneen muuhunkin kuin tiedostojen säilyttämiseen.
Obsidian on myös kovassa käytössä. Sen tiedostojen synkronointia olen rakentanut Syncthingin avulla. Samalla työkalulla liikkuu laitteiden välillä muun muassa DJ-musiikkia ja muita tiedostoja.
Kuva- ja videokirjastoa varten käytän Immichiä. Se kuuluu niihin palveluihin, joita käytän tavallisessa arjessa, vaikka en juuri sillä hetkellä säätäisi homelabia.
n8n hoitaa myynnin taustatyötä
Käytän n8n:ää paljon Nice Eventsin myyntiin liittyvissä automaatioissa. Tällä hetkellä aktiivisessa käytössä on kolme työnkulkua.
Ensimmäinen ottaa vastaan uusia liidejä Fastmailista. Se tunnistaa verkkolomakkeelta tulevat yhteydenotot, luokittelee ne tekoälyn avulla ja hakee tai luo asiakkaan sekä myyntimahdollisuuden Twenty CRM:ään. Mukana on myös Jev-arvio.
Vastausluonnosta varten automaatio hakee Nice Eventsin taustatietoa RAG-haulla. Lopputuloksena Fastmailissa odottaa luonnos ja Telegramissa ilmoitus. Asiakkaalle lähtevän vastauksen tarkistan itse.
Toinen työnkulku seuraa lähetettyjä tarjouksia. Se katsoo CRM:n tilanteen ja asiakkaan sähköpostiviestit, arvioi muistutuksen tarvetta ja valmistelee follow-up-luonnoksen. Mukana on myös dry-run-haara testaamista varten.
Kolmas siirtää hyväksytyn keikan tuotantoon. Se luo ja linkittää tuotanto- ja laskutustehtävät, merkitsee siirron tehdyksi ja ilmoittaa Telegramissa. Laskutustehtävän luominen ei tarkoita, että asiakkaalle lähtisi automaattisesti lasku.
Näissä yhdistyvät n8n, Twenty, dokumenttihaku ja tekoälytyökalut. Sähköpostissa käytän Fastmailia. Vaikka tavoittelen mahdollisimman itse ylläpidettyä ympäristöä, mukana on edelleen myös ulkopuolisia palveluita.
Laskutusta varten ympäristössä on Invoice Ninja ja pankkidatan integraatiota varten oma Kivat Bank Sync -kontti. Maventa-verkkolaskuadapteria on valmisteltu offline-testeillä, mutta se ei ole vielä valmis tuotantointegraatio.
Media ja äänikirjat
Arr-stack on yksi eniten käyttämistäni kokonaisuuksista. Siihen kuuluvat Radarr, Sonarr, Prowlarr, Bazarr ja Seerr. Elokuvien ja sarjojen katseluun käytän Jellyfiniä.
Musiikkipuolella on Navidrome ja sen käyttöliittymänä Feishin. Lisäksi ympäristössä ovat slskd ja SoulSync musiikkikirjaston täydentämistä ja hallintaa varten.
Äänikirjoja kuuntelen Audiobookshelfillä. Sen rinnalla on Listenarr, ja Listenarrin, qBittorrentin ja Audiobookshelfin välistä ketjua on myös testattu.
TrueNASissa oli aiemmin NVIDIA A2000 hoitamassa videon transkoodausta, mutta kortti meni rikki. Nyt metsästän sille korvaajaa. Oman palvelimen ylläpitoon kuuluu välillä myös rikkoutuneen raudan vaihtamista.
Headscale yhdistää laitteet
Headscale on mulle tärkeä osa homelabia. Käytössä on oma Headscale/Tailscale-etäverkko, jonka hallintaan on myös Headplane.
Sen lisäksi Hetznerin VPS:llä pyörii itse ylläpidetty WireGuard-VPN. Siihen siirryin NordVPN:stä.
Verkon kanssa on tullut selvitettyä DNS:ää, VPN-yhteyksiä ja reititystä. Käytössä ovat myös AdGuard Home sekä Cloudflare Tunnel, Caddy ja DDNS. Etäkäytössä pitää miettiä, mikä palvelu on saavutettavissa mistäkin ja mitä verkkoon ylipäätään avaa.
Agenteille on oma kone
Hermes-agentit pyörivät erillisellä HP ProDesk 600 G4 SFF -koneella.
- Prosessori: Intel Core i5-8500, 6 ydintä ja 6 säiettä
- Muisti: 24 GB DDR4, 16 GB Kingston ja 8 GB SK Hynix, ajonopeus 2667 MT/s
- Näytönohjain: integroitu Intel UHD 630
- Levyt: 256 GB Samsung NVMe ja vanha 500 GB WD HDD
- Käyttöjärjestelmä: Ubuntu 24.04.5 LTS
Kaksi muistipaikkaa on vielä vapaana.
Siirsin Hermesin jatkuvasti päällä olevalle koneelle ja rakensin sen ympärille roolitetun agenttitiimin. Samalle sysadmin-koneelle on siirtynyt muitakin palveluita TrueNASilta.
Siellä ovat esimerkiksi Postiz ja Temporal somejulkaisujen ajastusta ja työnkulkuja varten, Firecrawl verkkosivujen sisällön keräämiseen sekä Camofox agentin erillisenä selainpalveluna. RustDesk hoitaa etätyöpöytäyhteyksiä, Homarr toimii homelabin hallintanäkymänä ja LinkStack omana linkkisivuna.
Paikallisen tekoälyn kokeilut
TrueNASilla on paikallisen tekoälyn ja dokumenttihaun komponentteja: Open WebUI, llama.cpp, Qwen, BGE-M3 ja ChromaDB. Näiden kanssa olen kokeillut paikallisia kielimalleja, embeddingejä ja RAG-hakua.
Pääkoneessa on Ryzen 7 5800X3D, RTX 4070 Ti SUPER 16 gigatavun muistilla sekä 32 gigatavua RAMia. Käyttöjärjestelminä ovat Omarchy Linux ja Windows 11 dualbootissa.
- Emolevy: ASRock B550M-ITX/ac
- Prosessori: Ryzen 7 5800X3D, 8 ydintä ja 16 säiettä
- Muisti: 32 GB DDR4, kaksi 16 GB:n Kingston-kampaa
- Näytönohjain: RTX 4070 Ti SUPER, 16 GB VRAM
- Levyt: 2 TB Kingston Fury Renegade NVMe ja 960 GB Kingston A400 SATA SSD
MainPC:n ja TrueNASin muistien todellista ajonopeutta en ole varmistanut, joten en päättele sitä kampojen mallimerkinnöistä.
Pääkoneella on ollut myös Open WebUI-, Agent Zero- ja Speaches-kokeiluja. Kaikki kokeilut eivät jää käyttöön. Esimerkiksi OpenClaw ja Paperclip ovat ratkaisuja, joita olen kokeillut ja joista olen sittemmin luopunut.
Media-PC saa uuden tehtävän
Entinen media-PC saa uuden tehtävän Proxmox-palvelimena ja OPNsense-verkkolabrana.
TV:n alla oleva HP EliteDesk 805 G6 SFF palveli aiemmin media-PC:nä. Nyt siitä on kovaa vauhtia tulossa Proxmox- ja OPNsense-kone.
- Prosessori: Ryzen 5 PRO 4650G, 6 ydintä ja 12 säiettä
- Muisti: 24 GB DDR4, kolme 8 GB:n G.Skill-kampaa
- Näytönohjain: prosessorin integroitu Radeon
- Levyt: 256 GB SK Hynix PC711 NVMe ja 120 GB Kingston UV400 USB-liitännällä
- Käyttöjärjestelmä: Proxmox VE
Kaksi muistikammoista on malliltaan DDR4-3200 ja yksi DDR4-2400. Kaikki toimivat tällä hetkellä 2133 MT/s nopeudella. Yksi muistipaikka on vapaana.
OPNsense pyörii vielä verkkolabrana, eikä se ole ottanut kotiverkon varsinaisen reitittimen tehtävää. Proxmoxin varmuuskopiointia on rakennettu TrueNASille.
Vanha kone on näin saanut uuden käyttötarkoituksen ilman, että jokaista kokeilua varten tarvitsee hankkia uutta rautaa.
Varmuuskopiot kuuluvat mukaan
Koska ympäristössä on yrityksen dokumentteja, kuvia ja muita tärkeitä tiedostoja, varmuuskopiointiin on pitänyt käyttää aikaa.
Kokonaisuuteen on rakennettu ZFS-snapshotteja, tietokantadumppeja, asetusten exportteja sekä restic-varmuuskopioita Storjiin. Palautuskokeita on myös tehty.
Lisäksi olen tutkinut vanhojen levyjen palautettavuutta ja tehnyt tiedostosiirtoja, joissa kopioiden eheys on tarkistettu tarkistussummilla. Varmuuskopioinnin pitää kulkea mukana myös silloin, kun palveluita siirretään koneelta toiselle.
Paljonko kuukausimaksuja jäi pois?
Google Workspace käyttäjineen maksoi mulle noin 160 euroa kuukaudessa. Pelkästään siitä kertyy noin 1 920 euroa vuodessa. Lisäksi pois jäivät Spotify, Netflix, HBO ja Disney+.
Jos musiikki- ja striimauspalveluihin laskee karkeasti 40–60 euroa kuukaudessa, poistuneita tilausmaksuja kertyy yhteensä noin 200–220 euroa kuukaudessa eli 2 400–2 640 euroa vuodessa. Noin 2 500 euroa vuodessa kuvaa siis suuruusluokkaa. Tämä on arvio, ei vanhoista laskuista tarkistettu summa, ja vuosilaskelma olettaa kaikkien tilausten olleen käytössä yhtä aikaa koko vuoden.
Myös NordVPN jäi pois, mutta sen tilalle tuli Hetznerin VPS, jolla ajan omaa WireGuard-VPN:ää. En ole laskenut VPN:n vaihtoa yllä olevaan summaan, koska vanhan tilauksen ja nykyisen palvelimen tarkat kulut eivät ole mukana tässä vertailussa.
Rauta on pääosin saatua tai omaa vanhaa kalustoa, joka oli jo valmiiksi lojumassa. Tätä varten ei siis tarvinnut ostaa kokonaista palvelinympäristöä uutena. Hankintoja tulee silti välillä, kuten nyt rikkoutuneen A2000:n tilalle etsittävä näytönohjain.
Poistuneet tilausmaksut eivät ole sama asia kuin käteen jäävä säästö. Niistä pitää vähentää sähkö, Hetzner, Fastmail, Storj-varmuuskopiot ja mahdolliset laitehankinnat. Ylläpitoon menee myös omaa aikaa. Tarkkaa nettosäästöä en ole vielä laskenut.
Tässä tilanteessa ollaan nyt
Googlen kuukausimaksuista alkanut projekti on kasvanut useamman koneen ympäristöksi. Kulujen karsimisen lisäksi mulle on nykyään tärkeää, että tiedostot ja palvelut ovat mahdollisimman pitkälle omassa hallinnassa.
Suunta on silti selvä: haluan vähitellen irti Googlesta ja ylläpitää mahdollisimman suuren osan palveluistani itse. Lokakuussa 2026 se tarkoittaa tätä kokonaisuutta, rikkoutuneen A2000:n korvaajan etsimistä ja entisen media-PC:n muuttamista verkkolabraksi.