Lipunmyynnin aloituspäivä ei ratkea yhdellä yleispätevällä kaavalla. Paikallisen klubi-illan ostaja tekee päätöksen eri rytmillä kuin festivaalivieraan, yritystapahtuman osallistujan tai koko viikonlopun matkaa suunnittelevan ihmisen.
Silti yksi asia on lähes aina totta: lipunmyynti avataan liian usein joko keskeneräisenä tai liian myöhään. Ensimmäisessä tapauksessa yleisölle ei osata vielä kertoa, mitä se on ostamassa. Toisessa kampanjalle ei jää aikaa löytää toimivaa viestiä.
Minä lähtisin liikkeelle tapahtumapäivästä taaksepäin, en siitä päivästä jolloin juliste sattuu valmistumaan.
Kysy ensin, mitä lipun ostaminen vaatii yleisöltä.
Jos kyse on tutusta paikasta, kohtuuhintaisesta lipusta ja yhdestä illasta, päätös voi syntyä nopeasti. Jos mukaan liittyvät matkat, majoitus, lastenhoito tai usean ihmisen aikataulut, ostopäätös vaatii enemmän aikaa.
Karkeana suunnittelun lähtökohtana voi käyttää esimerkiksi näitä ikkunoita:
Nämä eivät ole sääntöjä. Ne pakottavat kuitenkin ajattelemaan yleisön arkea. Tapahtuma ei kilpaile vain muiden tapahtumien kanssa, vaan myös ihmisten rahasta, ajasta ja kalenterista.
Tapahtuman ensimmäinen julkistus on usein kampanjan vahvin huomiohetki. Jos lippuja ei voi silloin ostaa, osa kiinnostuksesta valuu hukkaan.
Siksi julkaisun ja lipunmyynnin avaamisen pitäisi yleensä tapahtua samaan aikaan. Poikkeus on harkittu ennakkorekisteröinti, jossa kerätään odotuslistaa ja kerrotaan selvästi, milloin myynti alkaa.
Pelkkä “save the date” ilman seuraavaa vaihetta voi näyttää järjestäjän silmissä aktiivisuudelta, mutta ostajalle se jättää työn kesken.
Lipunmyynti on tapahtuman ensimmäinen totuus, koska ensimmäiset ostot kertovat nopeasti, osuiko tapahtuman idea yleisöön.
Kaiken ohjelman ei tarvitse olla julkaistu. Ostajan pitää silti pystyä arvioimaan, mitä hän saa ja millä ehdoilla.
Vähimmäistaso on:
Jos näistä puolet puuttuu, ongelma ei ole kampanjan aloituspäivä. Tuote ei ole vielä valmis myyntiin.
Ensimmäinen viikko ei saisi olla yksi juliste ja sen jälkeen hiljaisuus.
Ensimmäinen vaihe on julkaisu. Kerro selkeästi mikä tapahtuma on, kenelle se on ja miksi se kannattaa kokea. Avaa liput samalla.
Toinen vaihe on vahvistus. Näytä tunnelmaa, tekijöitä, ohjelmaa ja käytännön yksityiskohtia. Vastaa niihin kysymyksiin, jotka estävät ostamista.
Kolmas vaihe on päätös. Anna aito syy toimia: ensimmäisen lippuerän päättyminen, ohjelman seuraava julkaisu tai selkeä hinnanmuutos.
Ennakkolippujen myyntiä ei rakenneta yhdellä tempulla. Se syntyy siitä, että kiinnostus, luottamus ja päätös seuraavat toisiaan.
Jos lipunmyynti avataan kuusi kuukautta ennen tapahtumaa, sisältöä ei tarvitse julkaista täydellä teholla joka päivä. Kampanja tarvitsee rytmin.
Merkitse etukäteen ainakin:
Näin kaikkea kiinnostavaa ei kuluteta ensimmäiseen viikkoon. Samalla yleisö oppii, että tapahtumasta tulee uutta tietoa eikä sama mainos vain kierrä uudelleen.
Jos päivämäärä, paikka tai tärkeä ohjelmasisältö on vielä aidosti epävarma, en avaisi maksullista myyntiä vain siksi, että kalenterissa lukee kampanjan aloitus.
Silloin parempi ratkaisu on kerätä kiinnostuneita listalle, testata viestejä pienellä yleisöllä ja valmistella lippusivu loppuun. Kun myynti avataan, ostajan ei pidä joutua kantamaan järjestäjän epävarmuutta.
Avaus kertoo paljon:
Jos liikennettä tulee mutta ostoja ei, katso miksi tapahtumasivu ei muuta kävijöitä ostajiksi. Jos liikennettäkään ei synny, ongelma on todennäköisemmin yleisössä, viestissä tai jakelussa.
Lipunmyynti kannattaa aloittaa silloin, kun tapahtuma on riittävän valmis ostettavaksi ja yleisölle jää tarpeeksi aikaa tehdä päätös. Ei silloin, kun kaikki yksityiskohdat ovat täydellisiä, eikä silloin, kun tapahtumaan on enää kaksi viikkoa ja kassavirta alkaa huolestuttaa.
Valitse päivä, rakenna sitä seuraavat viestit etukäteen ja varmista ostopolku omalla puhelimella. Jos alusta on vielä valitsematta, Biletti on yksi vaihtoehto suomalaisen tapahtuman lipunmyynnin avaamiseen.